Paysandún provinssissa virtaavan Queguay-joen ja sitä ympäröivän luonnonmetsän tuntumassa kohoava pensaikkoinen ylänköniitty kätkee sisäänsä jotain todella ainutlaatuista. Länsi-Uruguaylle tyypillistä maisemaa asuttaa 320 kasvi- ja eläinlajia, joista yksi on kastanjasirkkunen.
Se on pieni, uhanalainen muuttolintu, jonka pääasiallista ravintoa ovat alueella kasvavien korkeiden ruohokasvien siemenet. Joka kevät ja kesä kastanjasirkkuset palaavat Brasiliasta parittelemaan UPM:n hallinnoiman El Retiron suojelualueen ainutlaatuiseen luontoon. Siksi suojelualue on avainasemassa lintulajin ja sen elinympäristön suojelemisessa.
Ainutlaatuinen ympäristö
”El Retiron maasto on tunnusomaista tälle osalle Uruguayta”, kertoo Carlos Brussa, joka on kasvitieteeseen erikoistunut agronomi ja Montevideon kasvitieteellisen museon ja puutarhan entinen johtaja.
1 100 hehtaarin laajuinen suojelualue levittäytyy basalttikallioilta kivisille niityille, joiden liitukauden hiekkakivikerrostumista muotoutunutta emäksistä maaperää ei juurikaan löydy muualta kuin maan länsiosista Uruguay-joen rannan tuntumasta. Suojelualueen ainutlaatuiset ylänköniityt ja luonnonmetsät tarjoavat kodin 190 kasvi- ja 130 eläinlajille.
Vuonna 2011 UPM erotti suojelualueen metsäplantaasialueistaan elvyttääkseen sen ainutlaatuisen ympäristön, joka oli vaarantunut liiallisen laiduntamisen ja vierasperäisten kasvilajien vaikutuksesta.
”Ympäristön huomioiva toimintamalli on avainasemassa”, kertoo UPM:n ympäristöasioiden koordinaattori Ivan Grela. ”Pitkällä aikavälillä metsäplantaasit tarvitsevat ympärilleen terveen ekosysteemin.”
Häviävän ympäristön palauttaminen
UPM aloitti välittömästi ohjelman tulokaspuulajien kitkemiseksi ja niittyalueiden laiduntamisen hillitsemiseksi, jotta El Retiron alue saataisiin palautettua luonnolliseen tilaansa. Grela kertoo alueen aktiivisen seurannan osoittavan, että ohjelmat ovat olleet tähän asti tuloksekkaita.
”Uruguayn ympäristöviraston mukaan El Retiron suojelu on erittäin hyvällä mallilla. Alueella on runsas lajisto, johon kuuluu useita eläin- ja kasvilajeja, joiden suojelu on ensisijaisen tärkeää.”
Yksi näistä lajeista on kastanjasirkkunen.
Myös Brussa, jolle El Retiron tilannetta seuraava tutkijaryhmä raportoi, kiittelee UPM:n suojelutoimia siitä, että ne ovat auttaneet palauttamaan alueen ympäristön lähemmäs sen luonnollista tilaa.
”El Retiron suojelutoimenpiteet ovat olleet riittäviä. Tämä käy ilmi viimeaikaisista raporteista [M. Díaz ja F. Muñoz, 2019; P. Brussa ja E. Walker, 2019], joissa todettiin alueen luonnonlaitumien ja -metsien suojelun toteutuvan erinomaisesti.”
”UPM:n toimenpiteet tämänkaltaisille ruohomaille eroavat merkittävästi seudulla ja Uruguayssa perinteisesti suosituista menetelmistä”, Brussa lisää. ”Toimenpiteillä pyritään vähentämään ylilaiduntamista sekä estämään liian suurien karjalaumojen aiheuttamaa maaperän kulumista. Enää laidunmaita ja peltoja ei myöskään polteta niiden ’elvyttämiseksi’ tai ’puhdistamiseksi’.”
Ennen nautakarja sai laiduntaa vapaasti El Retiron ylänköniityillä. Laiduntamisen ja muiden ennen harjoitettujen maatalouskäytäntöjen yhteisvaikutuksesta useat tulokaspuulajit, kuten alun perin pohjoisamerikkalainen kolmioka, pääsivät valtaamaan alaa.
”Kolmiokan kasvattamat makeat palot ovat karjan herkkua. Karjan ulosteen mukana leviävistä siemenistä kasvaa metsiä, jotka vähitellen syrjäyttävät kotoperäiset puut”, Brussa selittää.
Hallitsemalla laiduntamista alueella UPM on onnistunut estämään vieraslajien leviämisen ja säilyttämään kotoperäisten kasvi- ja eläinlajien runsauden.
”Vuodenaikoihin perustuvalla laidunkiertojen ja laiduntavan karjan määrän hallinnalla mahdollistetaan ruohokasvien kasvu eri korkeuksiin, mikä edesauttaa lajiston monimuotoistumista luonnollisilla laidunmailla”, Brussa valaisee.
Kastanjasirkkusen palauttaminen sukupuuton partaalta
Ruohomaiden hallintamenetelmät auttavat suojelemaan kastanjasirkkusta ja muita vastaavissa ympäristöissä eläviä lintulajeja. Kun niittyjä ylilaidunnettiin, linnut eivät löytäneet pesimäpaikkoja, sillä ne tarvitsevat korkeaa ruohikkoa munien ja poikasten piilottamiseen. Lintujen määrän kasvu edesauttaa myös kotoperäisten kasvien leviämistä takaisin paikkoihin, joista ne olivat hävinneet.
”Hallittuun laiduntamisen varattiin erityinen alue, jotta voitiin helpottaa kastanjasirkkusten paluuta ja lisääntymistä”, Grela kertoo.
UPM toteuttaa kastanjasirkkusen pelastamiseen tähtääviä toimenpiteitä yhteistyössä kansalaisjärjestö Aves Uruguayn kanssa. Lokakuusta asti kansalaisjärjestön tutkijat ovat selvittäneet El Retiron kastanjasirkkusten populaation kokoa, joka toivon mukaan osoittaa merkkejä lajin elpymisestä.
Sillä välin UPM jatkaa luonnonsuojelua saadakseen El Retiron kotoperäiset lajit kukoistamaan. Samalla yhtiö osoittaa, ettei luonnonsuojeluun ole vain yhtä oikeaa lähestymistapaa.
Teksti: Daniel Dawson
