Syyskuun loppupuolella poliittiset, yhteiskunnalliset ja yritysmaailman johtajat ympäri maailman kokoontuivat YK:n päämajaan New Yorkiin käsittelemään ilmastonmuutoksen torjuntaa. Huippukokouksessa julkistettiin lukuisia hankkeita, lupauksia ja tavoitteita ilmaston hyväksi.
Kaikkiaan 65 valtiota ja merkittävää talousaluetta (esimerkiksi Kalifornia) sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 70 maata julisti tehostavansa kansallisia ilmastosuunnitelmiaan vuoteen 2020 mennessä tai ilmoitti jo aloittaneensa toimet suunnitelmien edistämiseksi. Esimerkiksi Suomi sitoutui hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen jopa hiilinegatiivisuuteen.
Millaisiin toimiin valtiot voivat sitoutua saavuttaakseen kunnianhimoiset tavoitteensa?
Ilmastonmuutosta voidaan torjua uudelleenmetsityksellä
Uudelleenmetsitys on yksi Pariisin ilmastosopimuksessa nimetyistä keinoista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sopimuksessa myös korostetaan metsien merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
”Jos uusista päästöistä päästään eroon, noin puolet ilmakehässä olevasta hiilidioksidista voidaan poistaa istuttamalla miljardi hehtaaria puita”, kertoo professori Ruben Mnatsakanian Central European University -yliopiston ympäristötieteiden ja politiikan laitokselta. ”Puut sitovat hiilidioksidia kasvaessaan, mutta täysikasvuisten metsien hyöty on tässä suhteessa pienempi. Meidän on siis varmistettava, että tulevaisuudessa metsillä on tilaa kasvaa.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikaisen mukaan Suomessa voidaan tällä hetkellä uudelleenmetsittää noin 200 000–300 000 hehtaaria maata. Globaalilla tasolla uudelleenmetsityksellä on kuitenkin rajoitteita, kuten tarve lisätä ruoantuotantoa maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi. Suomessa uudelleenmetsitys voi lisätä metsien kapasiteettia sitoa hiiltä noin 1–3 prosentilla, mutta täyden vaikutuksen saavuttamiseen menee vuosikymmeniä.
Toinen mahdollinen ratkaisu löytyy kestävästä metsätaloudesta, jota on harjoitettu Pohjoismaissa jo vuosikymmeniä. Siinä yhdistyy harvennus, luontaiset puulajit ja metsänuudistaminen , jotka jäljittelevät luonnollista kasvukiertoa. Lisäksi kestävä metsätalous on tehokas työllistäjä, ja kestävästi hoidetuista metsistä saatavia puupohjaisia tuotteita käytetään korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita useilla teollisuudenaloilla.
Talouskasvua uudelleenmetsityksestä
Useissa maissa uudelleenmetsitys ei ole ainoastaan keino ilmakehän hiilidioksidin vähentämiseksi vaan myös valtiontalouden edistämiseksi. Esimerkiksi Ruotsi on menestyksekkäästi kaksinkertaistanut metsäpinta-alansa uudelleenmetsittämällä viimeisen sadan vuoden aikana. Vaikka vain prosentti maailman kaupallisista metsäalueista sijaitsee Ruotsissa, maa tuottaa 10 prosenttia maailmanmarkkinoiden sahatavarasta, sellusta ja paperista.
YK:n metsäfoorumin selvityksen mukaan metsätaloustuotteiden ja -palveluiden maailmanmarkkinoiden arvo vuonna 2011 oli 600 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 0,9 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. On siis selvää, että valtioilla on uudelleenmetsitysohjelmilleen myös taloudellisia kannusteita.
Esimerkiksi Uruguayn vuoden 1987 metsätalouslaissa säädettiin metsäplantaasi- ja luonnonmetsäalueiden kiinteistöverovapauksista sekä istutuskustannuksia kattavista tuista. Uudelleenmetsitys ei hyödyttänyt ainoastaan ympäristöä, vaan se myös takasi toimeentulon karjankasvattajille naudanlihan hinnan romahdettua 1990-luvulla.
Kaikesta huolimatta Asikainen varoittaa, ettei uudelleenmetsitykseen kannata ryhtyä liian innokkaasti ja että menneisyyden virheistä on otettava opiksi.
Suunnitelmallinen lähestymistapa
Uudelleenmetsityksestä on heikkoja tuloksia eri puolilla maailmaa, jos luontaisten puulajien ja sekapuustoisuuden sijasta on keskitytty vain yhden vierasperäisen lajin kasvattamiseen . Tämä on johtanut luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, minkä vuoksi yhden puulajin plantaaseja kutsutaan myös vihreiksi aavikoiksi.
Suomessakin oli ennen tapana kasvattaa yhden puulajin metsiä, millä on ollut vastaavia haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Kehityskulku saatiin kuitenkin käännettyä kestävällä metsätaloudella, ja nykyään pohjoismaisia metsänhoidon menetelmiä opiskellaan ympäri maailmaa.
UPM näkee puun maailman tärkeimpänä raaka-aineena, jota tulee hankkia ainoastaan kestävästi hoidetuista metsistä. Nykyään Suomen talousmetsiin luodaan luonnonmetsien kaltaisia rakennepiirteitä ja metsän luonnollista elinkiertoa jäljittelevät metsätalouden menetelmät varmistavat luonnon monimuotoisuuden säilymisen.
”Suomen metsätalouden linjauksissa yhdistyvät metsien ja metsänhoidon ympäristölliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökulmat. Linjaukset pohjautuvat sekä kokemukseen että tulevaisuuden näkymiin”, Asikainen selittää.
Tulevaisuuteen suuntautuneiden linjausten ja uudelleenmetsitykselle myönteisen ilmapiirin luomiseen tarvitaan julkishallinnon, teollisuuden, kansalaisjärjestöjen, metsänomistajien ja tutkijoiden yhteistyötä. Oikein toteutettu uudelleenmetsitys voi olla ratkaisevan tärkeä tapa säilyttää maapallo elinkelpoisena tuleville sukupolville.
Teksti: Maria Stambler
