Tuli nielee Amazonin sademetsiä ja uutisissa leviää kuvia valtavista metsäalueista liekkien vallassa. Samalla kun kuvat tuhosta ovat täyttäneet maailman mediat, ne ovat nostaneet esiin huolen ekosysteemille aiheutuneista korvaamattomista vahingoista.
Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti (INPE) havaitsi tammikuun ja elokuun 20. päivän välisenä aikana yli 74 000 tulipaloa, mikä on 84 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suurin osa metsäpaloista on syttynyt Brasiliassa, mutta myös osa naapurimaista, kuten Bolivia, Peru ja Paraguay, ovat kärsineet vuoden 2019 kuivan kauden aiheuttamista paloista. Ongelman suuruus on kiistaton.
Luonto liekeissä
Erityisesti kuivien kausien aikana metsäpaloja syttyy jonkin verran luonnollisista syistä. Osa paloista on kuitenkin ihmisen aiheuttamia, joko vahingossa tai tarkoituksellisesti. Amazonin alueen maankäytön muutoksiin on kiinnitetty runsaasti huomiota, kun sademetsää on poltettu maatalouden tieltä. Ongelmat kasvavat merkittäviksi erityisesti silloin, kun metsää poltetaan hallitsemattomasti.
”Amazonin sademetsää kutsutaan maailman keuhkoiksi, koska se on äärimmäisen tärkeä hiilinielu. Hallitsemattomat tulipalot voivat aiheuttaa valtavia vahinkoja unohtamatta alueen luonnon korvaamatonta monimuotoisuutta”, sanoo UPM Metsän Pohjois-Euroopan sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa.
UPM noudattaa kestävän metsätalouden periaatteita, millä se varmistaa metsien kasvun, suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä pitää huolen, että metsät säilyvät uusiutuvana luonnonvarana myös tuleville sukupolville. Suurin osa UPM:n hoitamista metsistä sijaitsee Suomessa ja Uruguayssa. Suomessa metsät ovat pohjoisen havumetsävyöykkeen talousmetsiä, kun taas Uruguayssa puuta kasvatetaan ruohomaalla enstisille laidunmaille perustetuilla eukalyptusplantaaseilla. Ympäristöt ovat täysin erilaisia, joten myös niillä sovellettavat palontorjuntastrategiat eroavat toisistaan. Perusperiaate on kuitenkin sama: ennaltaehkäisy on tehokkain ratkaisu.
”Pohjoisissa metsissä tulipalot ovat olleet normaali osa metsän luonnollista kiertokulkua, jonka kautta metsä uudistuu”, Oksa kertoo. ”Nykyisin poltamme metsää hallitusti osana metsän- ja luonnonhoitoa. Suomessa metsätalous on merkittävä elinkeino, mikä näkyy myös tutkimuksessa. Metsäntutkimuksella on vahva perinne jo 1900-luvun alkupuolelta asti, ja nykypäivänä voimme hyödyntää pitkää tutkimusperinnettämme metsänhoidon kehittämisessä.”
Hallittu metsäpalo UPM:n omistamassa metsässä Suomessa
Metsäpalojen ymmärtäminen ja hallinta
Yksi ensimmäisistä metsäpaloista opituista asioista on se, että niiden torjunta on ensiarvoisen tärkeää. Palontorjuntaan osallistuu moni muukin yhteiskunnan osa-alue kuin vain metsätalouden toimijat. Esimerkiksi Suomessa kuivien kausien avotulentekokiellosta viestitään päivittäin valtakunnan mediassa.
”UPM huolehtii metsistä pienentääkseen metsäpaloriskiä”, sanoo Oksa. ”Teemme harvennushakkuita, joilla vähennetään metsän tiheyttä. Metsissä ei tehdä maanmuokkausta riskialttiilla alueilla kuivien kausien aikana.”
Silti pohjoisissa havumetsissä syttyy joskus metsäpaloja, kuten Ruotsissa ja Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa kesällä 2018. Metsäpaloissa nopea reagointi on avainasemassa.
”Ennen korkeille paikoille rakennettiin torneja, joissa päivystettiin savuvahdissa, mutta nykyään Suomessa käytetään metsäpalojen tarkkailuun palovalvontalentokoneita”, Oksa kertoo. ”Metsiin on myös rakennettu teitä. Tiet ovat tärkeitä puukuljetusten kannalta, mutta metsäpalon sattuessa niitä käytetään sammutustöissä paloalueen saavuttamiseksi.”
UPM:llä ei ole metsää Amazonin alueella, mutta yhtiöllä on eukalyptusviljelmiä Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevassa Uruguayssa. Uruguay sijaitsee Atlantin rannalla Brasilian eteläpuolella, josta on yli 2 000 kilometrin matka Amazonin jokialueelle.
”Uruguayssa ei ole sademetsiä”, kertoo UPM:n Uruguayn metsätaloustoimintojen johtaja Álvaro Fitipaldo. ”Uruguayn metsät ovat alavien maiden jokilaaksoissa kasvavia luonnonmetsiä. Täällä ilmasto on kostea, ja metsäpalot ovat harvinaisia. Metsäpaloriskit kuitenkin kasvavat kesäkuukausien aikana. Siksi noudatamme palontorjuntasuunnitelmia puuviljelmien suojaamiseksi.”
Eukalyptusviljelmä Uruguayssa näyttää mosaiikilta korkealta katsottuna
Kestävän metsänhoidon hyödyt
Kuten Suomessa, myös Uruguayssa palontorjunta perustuu ennaltaehkäisyyn, minkä vuoksi puuviljelmät on suunniteltava huolellisesti. Ennen kuin ensimmäistäkään tainta voidaan istuttaa, tarvitaan viranomaisten hyväksyntä yksityiskohtaiselle metsänistutussuunnitelmalle, joka sisältää palontorjunta- ja sammutussuunnitelmat. Puuviljelmiin tulee rakentaa vaatimustenmukaiset palonkatkaisulinjat, jotka estävät mahdollisten palojen leviämisen. Maankäyttösuunnitelmassa tulee osoittaa palonsammutusresurssit sekä vesilähteiden sijainti. Ennaltaehkäisyyn perustuva palontorjunta jatkuu läpi puuviljelmien elinkaaren.
”Koulutus on avainasemassa, kun lisäämme tietoisuutta palontorjunnasta”, Fitipaldo kertoo. ”Työskentelemme tiivisti alueen muiden toimijoiden, kuten maanviljelijöiden kanssa varmistaaksemme toimivan yhteistyön. Järjestämme myös palontorjuntakampanjoita kaikille puuviljelmillä työskenteleville omille ja partneriyritysten työntekijöille sekä myös paikallisille asukkaille. Asiantuntijamme vierailevat esimerkiksi kouluissa kertomassa lapsille palontorjunnasta.”
UPM osallistuu Uruguayn metsäalan toimijoiden yhdistyksen SPF:n järjestämään kansalliseen metsäpalojen torjuntaohjelmaan, jonka piiriin kuuluu 90 % maan metsäistutuksista. Ohjelman jäsenet investoivat merkittävän määrän resursseja sekä palojen havaitsemiseen aikaisessa vaiheessa että niiden sammuttamiseen.
”Palojen varhainen havaitseminen on varmistettu lentämällä säännöllisiä tarkkailulentoja kuudella lentokoneella”, Fitipaldo kertoo. ”Olemme varanneet myös kolme helikopteria palonsammutukseen. Niiden toiminta-alueet kattavat maan pohjois-, itä- ja länsiosat, joissa metsäistutukset sijaitsevat. Helikopterien toimintasäde on 170 kilometriä, ja ne saavuttavat paloalueen nopeasti.”
Vaikka metsäpaloja syttyy, niiden aiheuttamia riskejä ja ympäristöhaittoja voidaan rajoittaa huomattavasti huolellisella suunnittelulla ja asianmukaisella metsänhoidolla. UPM:n Uruguayn toimintojen 30-vuotisen historian aikana ei ole sattunut yhtäkään niin suurta metsäpaloa, että alueen metsäkannalle tai yhteisöille olisi aiheutunut merkittäviä vahinkoja.
Teksti: David Cord
