UPM aloitti puunviljelyn Uruguayssa lähes 30 vuotta sitten. Alusta lähtien yritys on kehittänyt järjestelmällisesti menetelmiä, joilla se pitää yllä luonnon monimuotoisuutta hallitsemillaan eukalyptusplantaaseilla.
Ensimmäisessä vaiheessa 1990-luvun alussa UPM toteutti biologisen tutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa ja luokitella lajisto alueilla, joilla se aikoi harjoittaa toimintaansa.
”Tutkimuksessa saimme selville, että etenkin Mafaldan metsäalueen kasvisto, eläimistö ja muutamat ekosysteemit olivat erittäin harvinaislaatuisia. Tämän vuoksi säästimme tietyt tilan osat istutuksilta, ja siitä lähtien alue on ollut tärkeä suojelutyömme kohde Uruguayssa”, kertoo UPM Forestal Orientalin ympäristöjohtaja Ivan Grela.
Uruguayssa plantaasit on perustettu vanhoille laidunmaille. ”Puuplantaasimme sijaitsevat ruohotasangoilla, joka on kaikkein tyypillisin kasvillisuusvyöhyke Uruguayssa. Plantaasit eivät sijaitse trooppisella vyöhykkeellä tai sademetsissä”, Grela painottaa.
UPM kartoittaa ja suojelee alkuperäisiä ruohotasankoja Uruguayssa. Kaikki luonnonmetsät on suojeltu lainsäädännöllä, ja niillä elävä lajisto pyritään säilyttämään. Alkuperäisiä metsiä ei muuteta puuplantaaseiksi, kuten useissa trooppisissa ja subtrooppisissa maissa tehdään.
Suojelualueiden pinta-ala kasvaa
Merkittävänä maanomistajana UPM:n pyrkii edistämään vapaaehtoista luonnonsuojelua ja suojelualueiden perustamista osana yhtiön maailmanlaajuista biodiversiteettiohjelmaa.
Mafaldan suojelualueiden koko on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien ajan. Alue on laajentunut noin 1000 hehtaarista nykyiseen 1550 hehtaarin.
Suojelutoiminnan virallistamiseksi UPM ehdotti Uruguayn ympäristöministeriölle, että Mafaldan suojelualueet liitettäisiin osaksi Uruguayn kansallista suojelualuejärjestelmää (Sistema Nacional de Áreas Protegidas, SNAP). UPM ja ympäristöministeriö vahvistivat sopimuksen virallisesti lokakuussa 2016.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen yritys hallinnoi virallisia suojelualueita Uruguayssa. Muut toimialat – maanviljely ja karjatalous mukaan lukien – eivät ole tehneet vastaavanlaisia aloitteita. Mafaldan alue säilyy UPM:n omistuksessa, mutta se myös vastaa tilan suojelualueista”, Grela sanoo.
UPM kehittää parhaillaan alueen infrastruktuuria, jotta vierailijat kuten paikalliset asukkaat, opiskelijat, viranomaiset sekä asiantuntijat voisivat harjoittaa tutkimustyötä ja nauttia alueen luonnosta.
”Mafalda on meille myös tärkeä esimerkki, jonka avulla voimme havainnollistaa, että luonnonsuojelua ja metsätaloutta voidaan harjoittaa menestyksekkäästi rinnakkain samalla seudulla. Tietty osa tilasta on rauhoitettu, kun toisaalla maa on metsätalouden käytössä. Tämänkaltainen järjestely näyttää olevan monille ihmisille vieras toimintatapa.”
Käytännön suojelutyötä
Grela sanoo, että aikaisemmin arvokas luonnonalue kärsi runsaan maanviljelyn ja karjatalouden vuoksi.
”Ensimmäisessä vaiheessa lakkautimme kaiken toiminnan tilan tietyissä osissa, jotta maaperä ja metsät saivat palautua rauhassa. 10 vuoden kuluessa toipuminen näytti edenneen erittäin hyvin, joten saatoimme siirtyä suojelutyön seuraavaan vaiheeseen.”
Alueella elää arviolta noin 700 erilaista kasvilajia, mikä edustaa noin 25 prosenttia koko maan kasvistosta. ”Pieneltä maa-alueelta löytyvä rikas kasvisto on prosentuaalisesti erittäin merkittävä, mikä korostaa seudun arvoa.”
”Vuonna 2018 monitoroimme alueella sijaitsevan kasviston ja eläimistön aiempaa tarkemmin myös populaatiotasolla. Aiomme tutkia, kuinka paljon eri lajeja erilaisessa ikävaiheessa alueella sijaitsee, jotta saamme aiempaa tarkemman käsityksen Mafaldan seudun luonnon monimuotoisuudesta”, hän lisää.
UPM luo Uruguayssa myös uutta toimintakulttuuria tekemällä yhteistyötä sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kanssa alueen hallinnoimiseksi.
”Vuodesta 2011 lähtien olemme tehneet yhteistyötä luonnonsuojelujärjestö Vida Silvestren kanssa alueen hallinta- ja monitorointiohjelmien kehittämiseksi. Vida Silvestre on erittäin arvostettu ympäristöjärjestö Uruguayssa.”
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ylläpitää ekosysteemipalveluja, joihin kuuluvat hiilen sidonta, veden puhdistaminen, pölytys, eroosion estäminen, puu ja muut metsätuotteet. Monimuotoisuuden säilyttäminen auttaa luontoa mukautumaan ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Se on myös tärkeää eliöpopulaatioiden terveyden ja elinvoiman säilyttämiseksi.
Tiettyihin elinympäristöihin ja lajeihin kohdistettujen hankkeiden avulla voidaan nostaa tietoisuutta monimuotoisuudesta ja luoda ympäristövastuullisia käytäntöjä metsätalouden toimenpiteisiin.
UPM:n metsissä on yhteensä noin 115 000 hehtaaria kohteita, jotka ovat joko kokonaan suojeltu tai joilla on jokin erityinen ympäristötavoite. Näiden elinympäristöjen koot vaihtelevat hehtaarin murto-osasta laajoihin alueisiin. Suomessa 90 000 hehtaaria, USA:ssa 18 000 hehtaaria ja Uruguayssa lähes 7 000 hehtaaria.