UPM:n Selluliiketoiminnan osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on yli 2 prosenttia. Uruguayssa UPM:n Fray Bentosin sellutehtaan osuus maan sähköenergiantuotannosta on jopa 8 prosenttia. Sellutehtaan sähkön tuotanto ei aiheuta fossiilista hiilidioksidia.
Mihin sellua sitten tarvitaan? Pelkästään kierros omassa kodissa keittiöstä jääkaapin kautta kylpyhuoneeseen antaa kattavan vastauksen. Nykyään yhä suurempi osa sellusta käytetään erilaiseen tuotepakkaamiseen, kuten maito- ja mehupurkkeihin sekä muihin kartonkipakkauksiin, kääreisiin ja tarroihin. Talous- ,WC-paperit ja hygieniatuotteet ovat toinen esimerkki sellun kasvavista loppukäyttökohteista.
Maailman väkiluku kasvaa, pakkaaminen lisääntyy kaupungistumisen ja sähköisen kaupan myötä, ja siten myös sellun maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Sellusta valmistetut pakkaukset voidaan kierrättää uusiokäyttöön tai hyödyntää energiaksi. Molemmat ovat keinoja vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Kasvavaan kysyntään vastatakseen UPM investoi sellutehtaisiinsa. Selluntuotannon kasvaessa myös sähkön- ja lämmöntuotannon osuus kasvaa sekä tehtaan energiatehokkuus paranee. Sellutonnin tuottamiseen tarvittava energiamäärä laskee ja sellutonnia kohden myytävän energian määrä kasvaa.
Sellun valmistuksessa syntyy myös erilaisia sivuvirtoja ja tähteitä, kuten raakamäntyöljyä, tärpättiä ja ligniiniä, joista tehdään uusia tuotteita. UPM valmistaa Lappeenrannan biojalostamossa raakamäntyöljystä uusiutuvaa UPM BioVerno -dieseliä sekä naftaa, jota voidaan käyttää myös biomuovien valmistuksessa.
Tavoitteellisella työllä kohti puhtaampaa tuotantoa
Puhdas, hiilidioksidivapaa energiantuotanto on UPM:lle tärkeä asia. UPM on investoinut päästöttömään energiaan pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on vähentää ostosähkön ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2016 uusiutuvien osuus UPM:n käyttämästä polttoaineesta oli 69 prosenttia.
Esimerkiksi Kymin sellutehtaan sähköstä noin 97 prosenttia on hiilidioksidivapaata. Ulkopuolista sähköä tarvitaan ainoastaan huoltotöiden ja tuotantokatkosten aikana, jolloin se hankitaan markkinoilta. Kymin tehtaalla varapolttoaineena toimii maakaasu.
Kymillä on meneillään sellun tuotantoa kasvattava investointi, jonka ansiosta sähkön ja lämmön tuotanto lisääntyy entisestään.
Parhaan saatavilla olevan tekniikan käyttö, kiristyneet päästömääräykset sekä päästöistä aiheutuvat kustannukset vaikuttavat kaikki tehtaiden toimintaan. Investointien myötä rikin käyttö tehtailla on vähentynyt ja päästöt pienentyneet, vaikka sellua tehdään enemmän.
Tämän päivän sellutehdas on paljon muutakin kuin vain sellutehdas – monipuolinen biojalostamo ja energialaitos, joka sellun lisäksi tuottaa samasta puusta sähköä, lämpöä sekä erilaisia tuotannon sivuvirtoja ja tähteitä, joita voidaan jalostaa lukuisiksi uusiksi tuotteiksi.
