UPM:n aarnikotka on nykyään Suomen vanhin käytössä oleva yritystunnus. Symbolin juuret ulottuvat 1800-luvun lopun Suomeen, jonka vientipaperista merkittävä osuus suunnattiin Venäjälle.
Kasvavan kilpailun ja kiristyvien tullimenettelyiden vuoksi liiketoimintaan piti kehittää kuitenkin uusia lähestymistapoja, ja UPM:n edeltäjä Kymin Osakeyhtiö totesi tarvitsevansa vientimarkkinoille huomiota herättävän logon.
”Yhtiö järjesti taiteilijoille kilpailun uudesta logosta”, kertoo UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön entinen toiminnanjohtaja, kulttuurineuvos Eero Niinikoski. ”Kilpailun voitti suomalaisen symbolismin edelläkävijän, taidemaalari Hugo Simbergin, aarnikotkapiirros.”
Kymin Osakeyhtiö osti piirroksen vuonna 1899, ja vuonna 1901 siitä tuli yhtiön virallinen tunnus. Syy sille, miksi Simberg päätti kuvastaa yhtiötä juuri aarnikotkalla, on mysteeri, jonka taidemaalari vei mukanaan hautaan.
Aiheen ympärillä liikkuu kuitenkin värikkäitä teorioita. Kilpailun järjestämisen aikoihin eräs menestyksekäs latvialainen paperitehdas käytti vesileimanaan aarnikotkakuviota. Yhden teorian mukaan juuri tämä olisi innoittanut Simbergiä, kuten Niinikoski huomauttaa UPM:n aarnikotkaa käsittelevässä kirjassaan Aarnikotka – tarueläimestä liikemerkiksi. Todennäköisimpänä pidetään kuitenkin sitä, että aarnikotkaan liittyvä mytologia kiehtoi Simbergiä.
Hugo Simbergin alkuperäinen aarnikotka on kehittynyt Esa Ojalan suunnittelemaksi modernimmaksi versioksi.
Vihreän kullan vartija
Ajan saatossa myytit muuttuvat ja saavat uusia muotoja. Puoliksi leijonana ja puoliksi kotkana kuvattu aarnikotka on vanhin eurooppalaisissa vaakunoissa esiintyvä taruolento, jota on käytetty symbolina jo keskiajalla.
Kielentutkijoiden mukaan taruolennon suomenkielisen nimen etuosa aarni viittaa suureen puuhun tai henkilöön, mutta sillä on myös yhteys haltijaan eli aarteiden suojelijaan tai vartijaan.
”Aarnikotka on yli 5 000 vuotta vanha taruolento. Se esiintyi jo muinaisen Egyptin ja Babylonian mytologiassa, josta se on todennäköisesti rantautunut Eurooppaan antiikin Kreikan kautta”, Niinikoski kertoo.
Perinnetieteilijät ovat yhdistäneet aarnikotkan jopa Kalevalan Louheen, joka muuttuu jättimäiseksi kotkaksi jahdatessaan Väinämöisen purtta Sammon ryöstössä. Aarnikotkan mytologiaan liittyvän teorian uskottavuutta tukee se, että Simberg oli Kalevala-aiheisia mestariteoksia maalanneen Akseli Gallen-Kallelan oppilas.
”Aarnikotkaa pidettiin ennen kaikkea kullan vartijana. Antiikin kreikkalaiset uskoivat aarnikotkien vartioivan kulta-aarteita Keski-Aasian Altaivuorilla”, Niinikoski kertoo. ”Tämä selittäisi, miksi Hugo Simberg valitsi symboliksi aarnikotkan. Mikä voisikaan kuvastaa metsäyhtiötä paremmin kuin taruolento, joka – eritoten tässä tapauksessa – vartioi metsien vihreää kultaa.”
Aarnikotka komeilee kohokuvana UPM Kymin tehtaalla tuotetuissa sellupaaleissa.
Johtajuuden symboli
On täysin perustelua sanoa, että aarnikotka on erottamaton osa nykypäivän UPM:n tarinaa.
”Aarnikotka on mystinen vartija, joka symboloi jatkuvuutta, luottamusta ja vahvuutta”, kuvailee UPM:n sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela. ”Se on metsiemme kestävien luonnonvarojen suojelija.”
Harrela toteaa, että vaikka tunnus suunniteltiin yli 120 vuotta sitten, se on edelleen kansainvälinen ja ajan hermolla.
”Tunnus puhuttelee ihmisiä kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Kiinassa, jossa taruolentoihin viittaaminen on arkipäivää, meiltä tiedustellaan usein logomme taustalla olevaa tarinaa”, Harrela kertoo. ”Aarnikotka kertoo hienon tarinan, josta voimme olla ylpeitä.”
UPM:n aarnikotkatunnusta on käytetty kaikkialla: niin keramiikan ja huonekalujen koristeena kuin yhtiön arkkitehtuurissa. Se löytyy vielä tänäkin päivänä samasta paikasta, jossa logo alun perin otettiin käyttöön: Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevan Kymin sellutehtaan paalilinjan puristimesta aarnikotka kulkee kohokuviona sellupaaleissa ympäri maailmaa.
1900-luvulla logon ulkoasua tyyliteltiin useampaan otteeseen. Nykyinen versio rekisteröitiin yhtiön viralliseksi tunnukseksi vuoden 1996 fuusion jälkeen – samaan aikaan UPM-lyhenteen kanssa.
Siitä lähtien, kun UPM:n painopiste siirrettiin uusiutuviin materiaaleihin, aarnikotka on siivittänyt yhtiön slogania: ”Kohti fossiilitonta tulevaisuutta”.
”Yhtiömme tunnus ei kerro pelkästään historiastamme vaan myös tulevaisuudestamme. UPM:n arvoilla on pitkät perinteet, mutta olemme myös jatkuvasti kehittyvä yhtiö, jonka toiminta ja tavoitteet ovat merkki vastuullisuudesta”, Harrela sanoo.
”UPM:n aarnikotka symboloi johtajuutta, ja juuri sitä tänä päivänä tarvitaan”, Niinikoski summaa.
Teksti: Sini-Maria Melanen
