UPM:n yhtenä globaalina 2030-vastuullisuustavoitteena on, että se kierrättää tai käyttää uudelleen kaikki prosessijätteensä. Viime vuonna yhtiön sivuvirroista meni hyötykäyttöön 89 %. Nollatason saavuttamiseksi tarvitaan uusia, innovatiivisia tapoja hyödyntää sivuvirtoja. Yksi hankalimmista hyötykäyttöön taipuvista sivuvirroista on märkä soodasakka, jolle UPM on pyrkinyt jo pitkään löytämään resurssitehokkaita kiertotalousratkaisuja.
UPM:n selluliiketoiminta ja Lappeenrannan tutkimuskeskuksessa toimiva UPM Sustainability R&D-tiimi ovat käynnistäneet suomalaisen kaivos- ja tehdaspalveluiden erikoisosaaja Tapojärvi Oy:n kanssa hankkeen soodasakan jalostamiseksi rakennustuotteiksi, joilla on pienempi hiilijalanjälki kuin muilla vastaavilla tuotteilla.
Kehitteillä olevan beliittisementin valmistus muodostaa jopa 85 % vähemmän CO2-päästöjä kuin perinteisen sementin valmistus. Maanrakennukseen tarkoitetun matalahiilisen stabilointisementin avulla voidaan puolestaan vahvistaa ja lujittaa maaperää, jolloin maaperän kantavuus paranee.
”Soodasakkaa ei ole aiemmin hyödynnetty liiketoiminnassa tässä mittakaavassa. Kilpailemme neitseellisistä materiaaleista valmistettujen tuotteiden kanssa, mutta valttimme on kustannustehokkuus sekä pienempi hiilijalanjälki,” kehityspäällikkö Juha Koskinen Tapojärvi Oy:sta kertoo.
”Koostumuksensa vuoksi soodasakka on erittäin hankala käsitellä. Suomessa UPM:n kolmesta sellutehtaasta syntyy vuosittain 60 000 tonnia soodasakkajätettä. Se on viimeisin suurivolyyminen kaatopaikkajäte, jolle on haettu jo pitkään käyttökohdetta, josta syntyisi vakiintunutta liiketoimintaa”, UPM:n Sustainability R&D -tiimin vetäjä Katja Viitikko sanoo.
Pitkäjänteistä tutkimustyötä
UPM:n selluliiketoiminta on jo vuosia pyrkinyt löytämään ratkaisun soodasakan hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi, ja näiden tutkimusten pohjalta yhtiö onkin patentoinut useita lupaavia innovaatioita. Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeen aikana vuosina 2016–2019 laajan tuotekehitysprojektin puitteissa tutkittiin ja testattiin soodasakan soveltuvuutta jatkojalostukseen maarakennusmarkkinoille. Silloisten tuotannollisen koeajojen ja lopputuotteen soveltuvuus- testauksien perusteella saatiin vahvistus soodasakan hyötykäytön toimivuudesta. Koska sivuvirtojen jatkojalostus ja kaupallistaminen ei ole sellun ydinliiketoimintaa, todettiin, että sivuvirtoja hyödyntävä ja kaupallistamiseen tähtäävä hanke olisi hyvä toteuttaa partnerin kanssa. Selluliiketoiminnan partneriksi valikoituneen Tapojärvi Oy:n tarjoama tuotekehitys- ja markkinointiosaaminen täydensivät UPM:n osaamista sivuvirtojen hyödyntämisessä.
Käytöstä poistettu UPM Tervasaaren meesauuni soveltuu soodasakan käsittelyyn. Kuva: Katja Viitikko
Meesauunin uusi elämä
Soodasakan käsittely vaatii sopivan laitteiston ja sellainen löytyi Valkeakoskelta UPM Tervasaaren tehtaalta. Paperitehtaalla on lakkautetun sellutehtaan jäljiltä käytöstä poistettu meesauuni, jossa soodasakan tuotannollisen mittakaavan testaus aloitettiin vuonna 2017. Koeajojen perusteella uuni todettiin tuotantoon soveltuvaksi.
”Vanhan meesauunin käyttö osoittautui kriittiseksi hankkeen jatkon kannalta”, uunin käyttöönoton ideoinut UPM Tervasaaren voimapäällikkö Miikka Saarinen kertoo. ”Vaadittiin kuitenkin lievää hulluutta, että tällainen idea saatiin toteutettua.”
Meesauunin uusi elämä on osa kiertotalousajattelua, jossa kaikki resurssit hyödynnetään kustannustehokkaasti ilman ylimääräisiä investointeja. Tervasaaren meesauuni lämmitetään maakaasulla, ja mahdollisuus biokaasun käyttöön on myös olemassa. Ja toisin kuin sementin tuotannossa, soodasakan käsittelyssä ei käytetä kalkkikiveä, mikä vähentää tuotteen ympäristövaikutuksia verrattuna perinteisen sementin valmistukseen.
”Lopputuotteella tulee olemaan huomattavasti pienemmät päästöt kuin sementillä”, Saarinen sanoo.
Liiketoiminta edistää metsäteollisuuden kilpailukykyä
UPM on siirtänyt Tapojärven ja UPM:n yhteistyösopimuksen mukaisesti Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeen aikana kehitettyä tietotaitoa ja tuloksia uudelle kumppanille. Tapojärvi on investoinut myös omaan tutkimukseen ja kehitykseen tavoitteenaan hyödyntää sivuvirtoja siten, että se saa yhteistyön tuloksena matalahiilisiä tuotteita markkinoille. Yhteistyöhankkeen seuraava askel on toteuttaa laajat tehdaskoeajot Tervasaaren meesauunissa hyödyntämällä sekä soodasakkaa että tuhkaa. Tarkoituksena on todentaa UPM Sellun aiemmista koeajoista saadut positiiviset tutkimustulokset ja kehittää toimintaa edelleen näiden pohjalta.
”Jos kaikki menee odotusten mukaisesti, ja tuotteiden reseptiikka varmistuu vuoden vaihteessa, aloitamme tehdaskoeajot ensi keväänä”, Juha Koskinen kertoo. ”Koeajojen aikana opimme lisää tuotteista sekä niiden valmistuksesta. Testausten jälkeen valikoimme tuotteet, jotka voimme tuoda markkinoille.”
UPM:n ja sellun sivuvirtojen tuotteistaminen on hyväksi niin liiketoiminnalle kuin ympäristölle. Se edistää selluliiketoiminnan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä parantamalla resurssitehokkuutta ja kasvattamalla kiertotalouden markkina-arvoa.
”Tähtikuviot ovat kohdallaan tässä hankkeessa. Pian soodasakka ei päädy enää kaatopaikalle, vaan siitä tulee raaka-aine tuotteille, jotka vähentävät myös rakennusteollisuuden päästöjä,” Koskinen iloitsee.
