Työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi ovat UPM:n keskeisiä arvoja. Työskentely sellutehdasalueilla suurten koneiden, rakennustelineiden ja logistiikan kanssa edellyttää huolellista turvallisuussuunnittelua. Ennakoimalla ja varautumalla pyritään välttämään tapaturmia jokaisena työpäivänä. Onnistunut turvallisuustyö on pitkäjänteistä ja edellyttää sitoutumista, kertoo UPM:n Uruguayn toimintojen turvallisuuspäällikkö Alba Berrutti.
"Mielestäni menestystä ei voi saavuttaa ilman, että turvallisuus otetaan huomioon. Se on arvo, josta emme voi joustaa. Tämä ei tarkoita passiivisutta, vaan keräämme jatkuvasti tietoa, vastaamme uusiin haasteisiin, sopeudumme ja muutumme", Berrutti kertoo.
UPM laajentaa parhaillaan toimintaansa Uruguayssa. Fray Bentosin tehtaalla tuotanto jatkuu edelleen täydellä teholla, turvallisuus huomioiden. Turvallisuustoimenpiteet ovat välttämättömiä myös uudella Paso de los Torosin tehtaalla, johon kuljetetaan suuria lasteja. Logistiikka vaatii hyvää koordinointia alueen turvallisuuden varmistamiseksi. Samalla testataan myös erilaisia tapoja kuljettaa sellua turvallisesti tehtaalta eteenpäin, Berrutti kertoo.
Sitoutuminen turvallisuuteen on tuottanut tulosta, sillä Uruguayssa toimiva metsä- ja puunhankintayhtiö UPM Forestal Oriental oli yksi ehdokkaista UPM:n Best Improver Safety Award -palkinnon saajaksi vuonna 2021. Palkinto on luotu motivoimaan uusien turvallisuusinnovaatioiden kehittämistä.
Kaikki alkaa viestinnästä
Turvallisuus on ollut aina osa päivittäistä rutiinia UPM:n toiminnassa. Tästä huolimatta uusiakin lähestymistapoja on keksitty. Yksi niistä on käytössä Suomessa.
Aki Huomo työskentelee UPM:ssä turvallisuuspäällikkönä vastuullaan yhtiön Suomen sellutehtaiden turvallisuuden kehittäminen ja valvonta. Kaukaan, Kymin ja Pietarsaaren tehtaat käsittävä vastuualue on maantieteellisesti laaja ja vaatii ahkeraa matkustamista. Huomo on kuitenkin innostunut ja motivoitunut suunnittelemaan uusia turvallisuutta parantavia toimintatapoja. Hän painottaa työssään erityisesti turvallisuudesta viestimistä ja on löytänyt tähän tehokkaan uuden keinon.
"Ajat muuttuvat ja tulosteiden jakaminen turvallisuusohjeineen ei enää riitä. Papereiden sijaan olemme kehittäneet mobiilisovelluksen, jonka kuka tahansa voi ladata. Se sisältää urakoitsijoille ja tavarantoimittajillemme tarkat tiedot ja ohjeet turvallisuudesta juuri sillä tehtaalla, jossa he työskentelevät", Huomo kertoo.
Sovellus on ollut jo käytössä tehtaiden huoltoseisokkien aikana ja vastikään se otettiin käyttöön myös Lappeenrannan biojalostamolla. Huomon mukaan palaute on ollut positiivista.
"UPM Safety -sovelluksesta löytyvät tehtaidemme kaikki keskeiset turvallisuustiedot nykyaikaisessa ja tiiviissä muodossa. Tavoitamme käyttäjät reaaliajassa ja voimme lähettää heille viestejä ajankohtaisista turvallisuusasioista ja -tapahtumista", Huomo kertoo.
Kokemuksista opitaan
Alba Berrutti ja Aki Huomo sanovat, että työpaikan turvallisuuskulttuuri syntyy päivittäisessä työarjessa. Turvallisuuden on oltava arvo, joka näkyy kaikessa toiminnassa, organisaation kaikilla tasoilla. Turvallisuudesta tulee yhteinen käytäntö ja osa kulttuuria vain ottamalla kaikki mukaan yhteistyöhön.
Turvallisuusasioissa pelkkä puhe ei riitä, vaan tarvitaan myös tekoja. Tästä syystä on tärkeää, että on olemassa keinoja kerätä dataa turvallisuustoimien onnistumisesta. Tiedon keräämiseen käytetään kahdenlaisia mittaustapoja: ennakoivia ja reaktiivisia indikaattoreita. Työturvallisuuskulttuuria kehitettäessä keskitytään erityisesti proaktiivisiin mittaustapoihin.
Ennakoiviin indikaattoreihin kuuluvat työntekijöiden tekemien turvallisuushavaintojen analysointi sekä turvallisuustarkastusten ja -auditointien tekeminen tehtailla. Reaktiivisena indikaattorina käytetään TRIF-lukua (Total Recordable Injury Frequency per million hours worked). Tässä datan keräystavassa kirjataan tapaturmat, jotka ovat vaatineet hoitoa tai poissaoloa työstä ja suhteutetaan luku miljoonaan työtuntiin. TRIF-luku toimii vertailuarvona ja tavoitteiden asettamisessa turvallisuuden parantamiseksi.
Samanlainen järjestelmällinen tapa mitata turvallisuutta on käytössä Uruguayssa, Berrutti kertoo. Turvallisuusstandardit koskevat teknologiaa, työtapoja ja koulutusta, mutta myös ihmisten tekemät ratkaisut ja virheet otetaan huomioon. Inhimillinen tekijä on itse asiassa olennainen osa turvallisuutta, Berrutti ja Huomo sanovat.
"Kun järjestän turvallisuuskoulutusta, käytän paljon aikaa ryhmädynamiikan kehittämiseen. Turvallisuus on käytännössä oikeanlainen asenne ja ajattelutapa työpaikan sisällä", Huomo sanoo. Berrutti on samaa mieltä.
"Emme ole erillisiä yksiköitä, vaan työyhteisö. Päätöksillämme ja toimillamme on vaikutusta kokonaisuuteen. Parasta turvallisuustyötä on, kun meillä on yhteinen strategia ja pysymme johdonmukaisina sen toteutuksessa, myös haastavissa tilanteissa."
Teksti: Anna Gustafsson
