Salla Rohiola ja Perttu Kuronen saapuivat tammikuussa 2021 Uruguayhin Paso de los Torosin kaupunkiin Jyväskylän yliopiston koulutusjärjestön EduCluster Finlandin valitsemina opettajina. EduCluster huolehtii perusopetuksen ja toisen asteen koulutusjärjestelyistä suomalaisoppilaille uuden tehtaan arvioituun käynnistymiseen, vuoden 2022 loppuun saakka. Kuroselle ulkomaankomennus on ensimmäinen, mutta Rohiolalla oli jo aiempaa kokemusta opetustyöstä ulkomailla muun muassa UPM:n Fray Bentosin sellutehtaan rakennustyön ajalta.
”Edellisessä projektissa ei ollut mukana EduClusterin kaltaista toimijaa, vaan me opettajat valmistelimme ja toteutimme hankkeen itse. Vaikka yllätyksiä tulee aina – aluksi esimerkiksi tietotekniikan ja opetustilojen osalta – on kaikki sujunut tällä kertaa muuten ennakoidusti. Koronapandemia tosin aiheutti sen, että jouduimme olemaan maaliskuun alusta kesälomaan saakka kokonaan etäopetuksessa”, Rohiola sanoo.
Kurosen mieltä on erityisesti lämmittänyt tapa, jolla suomalaiset oppilaat ja opettajat on otettu vastaan. Opetus järjestetään paikallisen Santa Isabel -yksityiskoulun tiloissa.
”Olemme olleet hyvin tervetulleita ja odotettuja vieraita. Teemme päivittäin yhteistyötä paikallisten opettajien kanssa. Meillä on yhteisiä oppitunteja ja projekteja, ja välitunneilla ollaan samaan aikaan, jolloin lapset ovat voineet tutustua paremmin toisiinsa”, Kuronen kertoo.
Kulttuurinvaihto on tärkeä osa kokemusta.
Jalkapallo yhdistää
Suomalaisen opetussuunnitelman mukaan toteutettava opetus tapahtuu Kulkurikoulu- ja Nettilukio-verkko-opiskelualustojen avulla. Oppilaita on kaikkiaan noin 30, ekaluokkalaisista lukiolaisiin. Rohiola ja Kuronen ovat ainoat paikan päällä olevat opettajat, mutta Kulkurikoulussa jokaisella aineella on omat opettajansa, jotka pitävät etäoppitunteja ja arvioivat oppilaita. Rohiolan vastuulla ovat vuosiluokat 1-5, ja Kurosella sitä vanhemmat oppilaat.
”Tuntikehys on sama kuin Suomessakin, mutta ihan kaikkea opetusta emme voi tarjota, kuten kotitalouden tai teknisen työn tunteja, koska koulussa ei ole sopivia tiloja. Näitä aineita on kuitenkin opiskeltu soveltuvin osin esimerkiksi yhteistyössä kotien kanssa”, Kuronen kertoo.
Tärkeä osa oppilaiden sopeutumista ja tutustumista uuteen maahan ovat olleet erilaiset yhteiset tapahtumat. Parhaiten on jäänyt mieleen luokkaretki Fray Bentosiin Republica Finlandia -kouluun, joka on saanut nimensä aiemmasta yhteydestään suomalaisen koulun kanssa.
”Kun Suomen tyttöjen jalkapallomaajoukkue oli pelaamassa Uruguayn MM-kisoissa, koulun oppilaat kävivät ottelussa ja saivat pallon, jossa on kaikkien pelaajien nimikirjoitukset. Pallo on koulussa kunniapaikalla vitriinissä. Meille oli myös järjestetty koulussa oppilaiden kesken Uruguay-Suomi-maaottelu, ja vierailumme pääsi illan pääuutisiinkin”, Rohiola kertoo.
Viimeksi oppilaat ovat myös päässeet tutustumaan paikalliseen karnevaalikulttuurin, kun candombe-rumpuryhmä kävi koulussa esittäytymässä.
Opetus järjestetään paikallisen Santa Isabel -yksityiskoulun tiloissa.
Paikallisyhteisöä kunnioittaen
Suomenkielisen perusopetuksen järjestämisen ohella tärkeä osa työtä on opettajien mukaan myös suomalaisen koulutusosaamisen jakaminen. Paikallista henkilökuntaa on koulutettu pitämällä työpajoja ja konsultoimalla hallinnollisissa kysymyksissä. Yhteistyön lähtökohtana on kuitenkin aina paikallisten käytäntöjen ja osaajien kunnioitus, sanoo EduClusterin johtava asiantuntija Sini Palm:
”Toimimme tietenkin heidän tiloissaan ja paikallisten prosessien mukaan. Useimmiten kyse on enemmänkin pienistä huomioista kouluarjen sujuvoittamiseksi. Olemme esimerkiksi uudistaneet yhdessä välituntikäytäntöjä ja helpottaneet tilojen varausta ja käyttöä jaetuilla lukujärjestyksillä.”
Santa Isabel -koulussa vietettiin joulukuussa suomalaista itsenäisyyspäivää juhlavin menoin.
Palmin tehtävänä on koordinoida toimintaa kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän on myös ollut vanhempien yhteyshenkilönä valmisteluvaiheessa ennen koulun aloitusta. Koronatilanteen takia Palm pääsi poikkeuksellisesti käymään ensimmäistä kertaa paikan päällä Paso de los Torosissa vasta marraskuun alussa.
”Oli tärkeää nähdä oppimisympäristö muutenkin kuin videopuhelun välityksellä, ja tavata vanhempia kasvotusten. Pidimme myös koulun opettajille työpajan, ja UPM:n paikallisen säätiön, Fundación UPM:n, kanssa yhteisen tilaisuuden toimintapisteineen alueen muille opettajille. Vastaanotto on kaikkinensa ollut todella lämmin, ja kiinnostus Suomea ja toimintatapojamme kohtaan on selvästi kasvanut”, Palm kertoo.
Lue lisää:
Suomenkielistä koulunkäyntiä Uruguayssa
Tutustu Paso de los Torosin paikallisyhteisöihin
Teksti: Timo Nykänen
Kuvat: UPM
