Pieni, viiden hehtaarin laajuinen suoalue Janakkalan Harvialassa on suurten globaalien kysymysten keskiössä. Suon ennallistamishankkeessa on tarkoitus selvittää, miten voidaan yhdistää luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien käyttö osana fossiilisista raaka-aineista eroon pyrkivää kiertotaloutta.
Yhteistyöprojektin tavoitteena on palauttaa UPM:n metsätilalla sijaitsevalle alueelle suolle ominaisia kasveja ja eläimiä. Aiemmin soita ja turvemaita kuivattiin maa- ja metsätalousmaan sekä polttoturpeen tarpeeseen yleisesti Suomessa ja eri puolilla maailmaa.
Lajien ja elinympäristöjen kato on ilmastonmuutoksen rinnalla yksi ihmiskunnan suurimmista uhista – ja pitkälti seurausta ihmisen toiminnasta. Monet tahot yhdistävät lajien ja elinympäristöjen kadon globaalisti metsien raivaamiseen maatalouden, kaupunkien ja infrastruktuurin tieltä, mutta Harvialassa sijaitsevan ennallistamiskohteemme lajeihin ja elinympäristöön on aikoinaan vaikuttanut sen muuttaminen suomaasta metsäksi.
Biodiversiteetin köyhtymisen monitahoisia seurauksia ei aina ole helppoa mitata, ja sillä voi olla laajempia vaikutuksia ekosysteemiin kuin pelkästään yksittäisten lajien kuoleminen sukupuuttoon.
Miksi lajikadolla on merkitystä?
Aikanaan 1980-luvulla ekologit Paul ja Anne Ehrlich vertasivat ekosysteemin romahdusta lentokoneen siiven rakenteeseen. Osa yksittäisistä siipeä kasassa pitävistä ruuveista eivät välttämättä ole niin tärkeitä, kun taas toisten tipahtaminen johtaa koko siiven irtoamiseen. Vastaavasti ekosysteemissä on keskeisiä lajeja, joiden katoaminen aiheuttaa romahduksen – mutta emme voi koskaan olla varmoja, missä kohtaa on kriittinen piste.
Emme myöskään aina voi tietää, mihin elämämme osa-alueisiin lajikato vaikuttaa. Häiriintyykö tasapainoinen puhtaan veden kiertokulku? Menetämmekö potentiaalisia viljely- tai lääkekasveja? Aiheuttavatko tuhoeläimet ketjureaktion, joka vaikuttaa kokonaisten ekosysteemien tai maatalouden järjestelmien elinkelpoisuuteen? Siksi onkin välttämätöntä kerätä mahdollisimman paljon tietoa ja kokemuksia lajikadosta, jotta voimme tehdä kaikkemme huolehtiaksemme luonnon monimuotoisuudesta pitkälle tulevaisuuteen.
Etsimme tapoja biodiversiteetin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi metsissämme ja niitä ympäröivillä alueilla, ja suojelemme vesistöjä ja metsämaata samalla kun harjoitamme metsätaloutta kestävällä tavalla. Yhteisessä hankkeessamme WEPA Groupin kanssa keskitymme erityisesti suoalueen ennallistamiseen. Tavoitteena on ennallistaa elinympäristö mahdollisimman pitkälle tilaan, joka eroaa toimintaamme mielikuvissa liitettävistä ”tyypillisistä” metsäympäristöistä.
On mahdotonta ennallistaa metsää – tai muutakaan ekosysteemiä – täysin ”alkuperäiseen tilaansa”, koska ilmastonmuutoksella ja ihmisten toiminnalla on ollut niin monia peruttamattomia tai tuntemattomia vaikutuksia. Mutta myös siitä syystä, että on vaikeaa määritellä, mitä alkuperäisellä tilalla tarkoitetaan: aikaa ennen teollistumista, ihmisten olemassaoloa vai jääkautta? Ekosysteemit ovat dynaamisia ja jatkuvassa muutoksessa, mutta on selvää, että biodiversiteetin parantaminen ja ihmisten toiminnasta johtuvan lajikadon peruuttaminen on sekä mahdollista että hyödyllistä, ja saavutettavissa usein jopa suhteellisen nopeasti.
Vedenpinnan nosto ennallistamisen keinona
Harvialan metsäpalsta valikoitui kohteeksi sen monipuolisen suoalueen takia. Alue on osittaista avosuota, joka ojitettiin 1970-luvulla. Vanhoista ilmakuvista olemme päässeet tutkimaan, millainen alue on ollut ennen ojitusta. Ennallistamalla pyritään palauttamaan alueelle sama puu- ja tila-asetelma kuin ennen ojitusta.
Viime kesänä Harvialassa tehtiin lajistoinventointi, jossa tarkasteltiin erityisesti sammal- ja jäkälälajeja. Alue on lajistoltaan monipuolinen, mutta olemme kiinnostuneita näkemään, miten lajisto kehittyy ja muuttuu, nyt kun puut on poistettu ja suoalueen vedenpinta saa nousta tavanomaiselle tasolle.
Kasvavat puut haihduttavat niin paljon vettä, että vedenpintaa ei saada nostettua ilman puiden poistoa. Puut poistettiin projektialueelta alkuvuodesta ja käytettiin vihreän energian tuotantoon. Puut vietiin palstalta kokonaisina puina, jotta maaperään ei tulisi yhtäkkistä ravintosysäystä hakkuissa irronneista oksista.
Yhteistyötä monimuotoisuuden puolesta
Saksalainen pehmopaperinvalmistaja WEPA Group on vastuullisuuteen sitoutuneena toimijana ihanteellinen kumppani UPM:lle Harvialan kaltaisessa ennallistamisprojektissa.
UPM:n erilaisissa metsänhoidon hankkeissa kertyneet kokemukset ovat jo antaneet vuosien varrella tietoa siitä, kuinka metsäluonnon biodiversiteettiä on mahdollista suojella. Harvialassa tekemämme perustavanlaatuinen ennallistamistyö auttaa meitä ymmärtämään metsäluonnon dynamiikkaa ja ihmisen toimien vaikutusta biodiversiteettiin. Odotamme mielenkiinnolla tulevia vuosia, jolloin pääsemme tutkimaan alueen palautumista ennallistamistoimien jälkeen.
Teksti: Jared Boow
