Mitä metsäkato tarkoittaa?
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) määrittelee metsäkadon ”metsämaan muuntamiseksi muuhun käyttöön tai puiden latvuston peitteen pitkäaikaista vähenemistä alle 10 prosentin minimitason”[1].
FAO toteaa myös, että metsäkato ”viittaa pitkäaikaiseen tai pysyvään metsäpeitteen häviämiseen ja muuntamiseen muuhun maankäyttöön” ja että ”tämänkaltainen kato…sisältää metsän muuttamisen maatalouskäyttöön, laidunmaaksi tai kaupunkialueeksi”. On tärkeää huomata, että määritelmään eivät sisälly ”alueet, joilta puut on poistettu puunkorjuun tai hakkuiden seurauksena, ja jossa metsän odotetaan uusiutuvan luonnollisesti tai metsänhoidollisten toimenpiteiden avulla”.
Metsien maailmanlaajuinen väheneminen viime vuosikymmeninä johtuu pääosin ihmisten toiminnasta, joka liittyy metsän raivaamiseen maatalouden tarpeisiin tai muuhun käyttöön. Tämä on aiheuttanut huomattavia negatiivisia vaikutuksia luonnon ekosysteemeille, biodiversiteetille ja ilmastolle.
Aiheuttaako puunkorjuu metsäkatoa?
Puunkorjuuta ei tule sekoittaa metsäkatoon, sillä kestävän metsänhoidon perustana on aina metsän uudistaminen.
On olemassa kaksi kestävää metsänhoidon tapaa: tasaikäiskasvatus sekä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus eli jatkuva kasvatus. Valtaosa UPM:n metsistä sijaitsee Suomessa, jossa tasaikäiskasvatus on vallitseva menetelmä. Tasaikäiskasvatus tarkoittaa, että metsäalue uudistetaan tekemällä päätehakkuu ja istuttamalla uudet taimet. Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä taas korjataan ainoastaan yksittäisiä puita kerrallaan ja metsän annetaan uusiutua luonnollisesti.
UPM ei hyväksy metsäkatoa, eivätkä metsänhoitotoimenpiteemme tai puunhankintamme aiheuta metsäkatoa missään päin maailmaa. Pitkän aikavälin suunnitelmamme varmistaa, että metsät kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään. Istutamme vuosittain 50 miljoonaa puuntaimea – eli 100 uutta puuta joka minuutti.
Miten UPM:n vastuullinen metsien ja plantaasien hoito estää metsäkatoa?
Suomessa metsät kasvavat aina enemmän kuin niistä poistuu puuta hakkuiden myötä. Oikea-aikainen metsänhoito kiihdyttää puiden kasvua, ja siten kasvattaa metsien hiilivarastoa ja auttaa estämään esimerkiksi kaarnakuoriaisen tai juurilahon aiheuttamia tuhoja. Suomessa tyypillinen metsän kiertokulku kestää noin 80 vuotta, sisältäen istutuksen, taimien hoidon, harvennuksen ja uudistamisen.
Suomalaisten metsien lisäksi omistamme merkittävän määrän kestävästi hoidettuja eukalyptusviljelmiä Uruguayssa. Eukalyptuskuitu sopii erityisen hyvin sellun valmistukseen, sillä puut kasvavat nopeasti ja taimet tuottavat korjuukelpoista puuta noin 10-12 vuodessa.
Puuplantaasimme eivät aiheuta metsäkatoa, sillä ne on perustettu aiemmin laidunmaana käytetyille alueille, jotka eivät syrjäytä luonnonmetsiä. Uruguayssa ei myöskään ole sademetsäekosysteemejä, jotka liitetään usein mielikuvissa tyypilliseen eteläamerikkalaiseen metsään.
Eukalyptusviljelmämme on perustettu pääosin hiekkamaaperälle, joka ei ole riittävän hedelmällistä tavanomaisen maankäytön tarpeisiin, mutta sopii erittäin hyvin puuntuotantoon. Siten puuplantaasit eivät syrjäytä esimerkiksi ruoantuotantoon tarvittavaa maata.
Kaikki biodiversiteetin kannalta arvokkaat alueet ja maa-alueillamme elävät luonnonvaraiset lajit on suojeltu ja otettu huomioon plantaaseja perustettaessa.
Lue lisää Uruguayn plantaaseistamme täältä.
Mitä järjestelmiä hyödynnetään UPM:n metsänhoidon vastuullisuuden varmistamiseksi?
UPM käyttää ISO 14001 -ympäristöasioiden hallintajärjestelmää sekä paikkatietojärjestelmää puunkorjuuseen liittyvissä toiminnoissaan sekä FSC™- ja PEFC-sertifiointia[2] sekä valvontaketjua (Chain of Custody) metsänhoito- ja puunhankintatoiminnoissaan. Tämä helpottaa valvontaa ja auttaa varmistamaan, että metsäkatoa ei esiinny.
UPM tuntee kaiken käyttämänsä puun alkuperän ja sen toimitusketjun. Kaikki puuraaka-aine on hankittu laillisesti ja kestävistä lähteistä eli sitä ei ole kaadettu laittomasti, eikä se loukkaa sosiaalisia oikeuksia tai aiheuta uhkaa suojelualueille. Puu ei myöskään ole peräisin muuhun maankäyttöön muunnetuista tai geneettisesti muunnelluista metsistä, eikä sitä korjata alueilta, joilla uhataan alkuperäiskansojen oikeuksia.
Miten metsätalous vaikuttaa biodiversiteettiin?
Kestämättömät metsänhoidon käytännöt voivat tuhota elinympäristöjä, aiheuttaa metsäkatoa ja siten vaikuttaa heikentävästi luonnon monimuotoisuuteen. Yleisesti ottaen metsänhoito on vähentänyt myös luonnon häiriötekijöiden, kuten metsäpalojen määrää.
UPM huolehtii luonnon monimuotoisuuden säilymisestä maailmanlaajuisesti omissa metsissään ja puuviljelmillään biodiversiteettiohjelmansa kautta. Vuonna 1998 perustetun ohjelman toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi säästöpuiden ja kuolleiden puiden jättäminen metsiin, arvokkaiden ympäristöjen säilyttäminen sekä huolehtiminen siitä, että metsissä on rakenteellista vaihtelua ja eri puulajeja[3]
Biodiversiteetti on myös yksi UPM:n uuden metsävastuullisuusohjelman fokusalueista. Aiemmin tänä vuonna julkaistun maailmanlaajuisen vastuullisuusohjelman tavoitteena on lisätä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myönteisesti ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, maaperään ja toiminnan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Mikä on metsäteollisuuden rooli kestävän kehityksen edistäjänä?
Hyvin hoidetuilla metsillä ja puuplantaaseilla on keskeinen tehtävä luonnossa hiilen ja veden kiertokulussa sekä monimuotoisuuden ja paikallisten yhteisöjen hyvinvoinnin turvaajana. UPM on sekä merkittävä metsänomistaja että puun ostaja. Maankäytön ja metsätalouden suunnittelumme perustuu metsien ekosysteemipalvelujen arviointiin ja säilyttämiseen. Kestävillä metsänhoidon menetelmillä voimme turvata metsien tarjoamat monipuoliset hyödyt.
Maailmanlaajuinen väestönkasvu ja siihen liittyvä kulutus kuormittaa yhä enemmän planeettamme ekosysteemejä ja luonnonvaroja. Fossiilisten polttoaineiden käyttö (sekä energiaan että muovien ja kemikaalien tuotantoon) on myös jatkanut kasvuaan, huolimatta niiden vaikutuksista sekä ilmastonmuutokseen että ekosysteemien hyvinvointiin.
Sen lisäksi, että kulutuksen vähentäminen ja resurssien tehokkaampi hyödyntäminen ovat kriittisiä tekijöitä kestävien tulosten aikaansaamiseksi, tarvitaan myös kestäviä resursseihin liittyviä ratkaisuja. Tavoitteena on tuottaa uusia materiaaleja kestävällä tavalla edetessämme kohti fossiilisista raaka-aineista riippumatonta tulevaisuutta.
Uskomme, että vastuullisesti hoidetuilla metsillä ja puuplantaaseilla sekä puupohjaisilla tuotteilla ja sivutuotteilla on kaikilla tehtävänsä siirryttäessä kohti uutta tulevaisuutta. Me UPM:n selluliiketoiminnassa tuotamme uusiutuvaa raaka-ainetta miljooniin arjen kohteisiin ja varmistamme, että se tehdään vastuullisesti.
Lue lisää metsiä koskevista näkemyksistämme.
Lue lisää vastuullisuudesta ja plantaaseista.
[1] Global Forest Resources Assessment 2000 (UN Food & Agriculture Organization (UN FAO), 2000: https://www.fao.org/3/Y1997e/y1997e1m.htm
[2] FSC™ ja PEFC ovat riippumattomia kansainvälisiä metsänhoidon ja puun alkuperän sertifikaatteja.
[3] Lisätietoa UPM:n biodiversiteettiohjelmaan liittyvistä projekteista löydät täältä.