Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin elokuussa julkistetun tuoreen raportin mukaan ihmisten toiminnasta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia vaikutuksia ilmastolle. Tulevien muutosten laajuus riippuu erityisesti siitä, miten hiilidioksidipäästöjä kyetään rajoittamaan tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatiikin entistä kiireellisemmin toimia ja päätöksiä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on tärkein keino hillitä ilmastonmuutosta.
UPM on osaltaan sitoutunut käytännön toimiin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Olemme asettaneet kunnianhimoiseksi tavoitteeksemme vähentää käyttämiemme polttoaineiden ja ostosähkön hiilidioksidipäästöjä 65 prosentilla vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Science Based Target -aloitteen (SBTi) hyväksymä tavoite on linjassa Pariisin ilmastotavoitteen kanssa, jolla rajoitetaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Sellutehtaiden energiankäytön ja CO2-päästöjen raportoimiseksi on rakenteilla uusi työkalu, joka osaltaan tukee 65 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamista. Työkalu auttaa sekä liiketoimintaamme että yksittäisiä tehtaita reaaliaikaisen päästödatan hallinnassa ja datan raportoimisessa läpinäkyvästi asiakkaille ja muille sidosryhmille.
Vastuullinen sellun tuotanto on tehokasta ja turvallista. Sellutehtaamme tuottavat merkittävät määrät bioenergiaa. Kuva: UPM
Puhdasta ja energiatehokasta tuotantoa
UPM:n sellutehtaat ovat nykyisin erittäin energiatehokkaita laitoksia, jotka tuottavat runsaasti yli oman tarpeen valtaosin uusiutuvalla biomassalla tuotettua puhdasta sähköä. Suurin osa selluntuotannon energiasta tuotetaan polttamalla tuotannossa syntyvää biomassapohjaista mustalipeää. Lisäksi fossiilisia polttoaineita on korvattu biopolttoaineilla ja etsimme edelleen vaihtoehtoja viimeistenkin korvaamiseksi. Selluntuotannon ylijäämänä syntyvä puunkuori myydään energiantuotantolaitoksille. Uusiutuvan energian osuus kaikesta sellutehtaidemme käyttämästä energiasta on noin 95 prosenttia. Pietarsaaren tehtaalla on jo saavutettu taso, jossa normaalituotannossa ei käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita.
Kaikilla sellutehtaillamme höyryä ja sähköä tuotetaan samanaikaisesti lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. UPM:n Kari Saari, Senior Manager, Sustainability, kertoo sellutehtaiden tekniikan kehittyneen vuosien saatossa huomattavasti energiatehokkaammaksi.
”Aiemmin esimerkiksi vanhan sukupolven soodakattilan tuottama sähkö ja lämpö ei riittänyt tehdasintegraatin tarpeisiin, vaan lisäksi tarvittiin erillinen voimakattila höyryenergian tuottamiseksi. Nyt modernit soodakattilat pystyvät tuottamaan paljon korkeammassa paineessa ja lämpötilassa enemmän energiaa pienemmällä polttoainemäärällä. Kaikki UPM:n sellutehtaat myyvätkin puhdasta ylijäämäenergiaa sähkömarkkinoille, mikä auttaa osaltaan korvaamaan fossiilisista lähteistä tuotettua sähköä”, Saari kertoo.
Esimerkkejä sellutehtaiden energiatehokkuuden parantumisesta ovat Saaren mukaan vähemmän energiaa kuluttava monivaihehaihdutus veden poistamiseksi mustalipeästä sekä kaikkien kuitulinjan prosessilaitteiden kehitys tehokkaammiksi.
Kaikkiaan UPM:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta yhdellä prosentilla vuosittain. Vuonna 1997 käynnistetyt säännölliset energia-auditoinnit, uudet innovaatiot sekä yhtiön sisäinen energiatehokkuusverkosto ovat auttaneet käytännössä saavuttamaan energiatavoitteita. Nykyisin kaikki UPM:n sellutehtaat ovat ISO 50001 -energiastandardin mukaisesti sertifioituja, jotta voimme edelleen parantaa energian hallintaamme. 
Uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistetut sellupohjaiset tuotteet ovat kierrätettäviä ja usein myös biohajoavia. Kuva: UPM
Kohti hiilineutraalia hankintaketjua
UPM:n tavoitteena on myös vähentää koko hankintaketjun päästöjä 30 prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Saaren mukaan hankittujen tuotteiden ja raaka-aineiden sekä näiden kuljetusten aiheuttamiin epäsuoriin päästöihin voi vaikuttaa parhaiten valitsemalla viisaasti kumppaneita, jotka jakavat yhteiset arvot UPM:n kanssa.
”Käymme tällä hetkellä keskusteluita esimerkiksi tärkeimpien kemikaalitoimittajiemme kanssa heidän päästövähennystavoitteistaan ja valmiuksistaan raportoida päästöistä. Samalla meillä on käynnissä projekti, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen raportointijärjestelmä tuotteen koko elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi”, Saari kertoo.
Vastuullisen hankintaketjun kehittäminen vaatiikin yhä useamman toimittajan sitoutumista yhteistyöhön ja raportoimaan päästöistä yhteismitallisella tavalla.
Vaihtoehtoja fossiilipohjaisille tuotteille
Kestävä metsätalous sekä fossiilisia ratkaisuja korvaavien ilmastopositiivisten tuotteiden innovointi tukevat myös osaltaan ilmastotavoitteita. Jo lähtökohtaisesti sellu uusiutuvana materiaalina vastaa Saaren mielestä erittäin hyvin kestävän kehityksen perustavoitteeseen pyrkiä sopeuttamaan ihmisen toimintaa ympäristön kestokykyyn.
Selluntuotanto on osa kiertotaloutta, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. UPM Kaukaan tehdas Lappeenrannassa on tästä malliesimerkki: sen tuotannon tähteistä valmistetaan esimerkiksi puupohjaista dieseliä, naftaa, tärpättiä, pikiä ja natriumbisulfiittia.
”Sellu ei olekaan vain paperin raaka-aine vaan todellinen tulevaisuuden materiaali, jonka hyödyntämiselle vain mielikuvitus on rajana. Sellu tarjoaa vaihtoehdon muovin käyttämiselle esimerkiksi pakkauksissa, ja sen käyttöä tutkitaan muun muassa tekstiilikuituna, komposiittimateriaaleissa ja kemianteollisuuden tuotteissa”, Saari muistuttaa.
Lue lisää
https://www.upm.com/fi/vastuullisuus/
Teksti: Timo Nykänen
