Vuonna 2015, noin kuukausi ennen joulua, UPM:n kunnossapidon kehityspäällikkö Tero Junkkari sai kutsun teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan työhuoneeseen. Muutaman vuoden ajan maailmalla oli kohistu IoT:sta eli asioiden internetistä, erityisesti teollisesta internetistä, ja Ovaskaa kiinnosti, miten sitä voitaisiin hyödyntää UPM:n eri toiminnoissa.
Junkkari poistui tapaamisesta taskussaan lupa alkaa kehittää pilvipohjaista teknologiaa, jonka avulla dataa voitaisiin käyttää kunnossapidon apuna. Vuonna 2016 hänen tiiminsä alkoi tehdä koneoppimisen ja analytiikan kokeiluja Kymin sellutehtaalla selvittääkseen, miten pumpun suoriutumista voisi seurata ja raportoida. Missä olivat mahdolliset ongelmat ja voisiko niitä ehkäistä ennalta? Missä vaiheessa elinkaartaan kone yleensä oli? Milloin olisi tarvetta kunnossapitotöille?
Tulokset olivat lupaavia. Kokeilu kuitenkin myös osoitti, että datan saatavuudessa ja riittävyydessä oli vielä monenlaisia puutteita.
”Siihen aikaan data oli levällään eri järjestelmissä, joten sen siirtäminen, kokoaminen, yhdistäminen ja käyttäminen oli hankalaa ja vei paljon aikaa”, Junkkari selittää. ”Pilviteknologiat olivat kuitenkin jo kehittyneet harppauksin ja yleistyneet, joten datan tuominen yhteen paikkaan mahdollistaisi monimutkaisemmat ennusteet.”
Tästä alkoi iPron tarina.
Tero Junkkari esittelee iProta UPM:n sisäisessä Leijonan luola -tapahtumassa.
Leijonan luolasta kaikkiin toimintoihin
iPro on lyhenne englanninkielisestä termistä intelligent production, älykäs tuotanto. Konsepti esiteltiin UPM:n sisäisessä Leijonan luola -tapahtumassa vuonna 2017, jossa se sai tuomaristolta myönteisen vastaanoton ja tiimille annettiin sekä tukea että resursseja iPron kehittämiseen.
Virallisesti projekti alkoi huhtikuussa 2017, ja sen tarina jatkuu edelleen. Junkkari ei enää kuitenkaan kutsu iProta hankkeeksi, vaan siitä on tullut jatkuva teema, jonka tavoitteena on löytää ideoita, innovaatioita ja teknologioita, jotka hyödyttävät toimintoja, tehostavat laitteiston käyttöä ja lisäävät tehokkaita työtunteja.
Konseptin lisäksi iPro on myös nimi alustalle, joka rakennettiin tuomaan yhteen eri järjestelmiin kerättyä dataa. Pilviteknologian avulla se mahdollistaa laaja-alaisen datan keruun ja käytön, minkä myötä voidaan esimerkiksi kehittää uusia sovelluksia, optimoida tuotantoarvoja ja yleisesti löytää järkevämpiä ja suoraviivaisempia käytäntöjä ja toimintatapoja.
”Käytännössä data antaa meille paljon paremman kuvan kokonaiskunnossapitotarpeistamme, jotta voimme reagoida nopeasti ja ennakoida mahdolliset ongelmat”, Junkkari sanoo. ”Nyt kehitämme prosessidataa, mikä tarkoittaa, että voimme seurata laitteistoamme ja estää vaikkapa lämmönvaihtimen tukkeutumisen ennalta.”
Kaikki kyydissä koko alalla
Edellytyksenä hankkeen onnistumiselle oli se, että käytännön työtä tekevät ihmiset osallistuvat kehitystyöhön. Yksi tiimin keskeisiä tehtäviä olikin saada kaikki mukaan muutokseen. Kaikilla Suomen kolmella sellutehtaalla on järjestetty työpajoja, joissa on kerätty ideoita analytiikasta, joka auttaisi hallitsemaan ja kehittämään prosesseja ja operatiivista toimintaa. Junkkari oli mielissään huomatessaan, kuinka kollegat innolla jakoivat ajatuksiaan ja toivat näin arvokasta näkemystä kehitystyöhön.
Älykäs tuotanto mahdollistaa suoraviivaisemmat käytännöt ja toimintatavat sekä antaa ihmisten keskittyä omaan osaamiseensa.
iPron ytimessä on se, että data on aina saatavilla järjestelmässä ja päivittyy automaattisesti lähes reaaliajassa, mikä vähentää käsityön määrää ja mahdollistaa lähes loputtomat sovellukset. Toisin sanoen älykäs tuotanto panee koneet tekemään kovemmin töitä ja antaa ihmisten keskittyä omaan osaamiseensa – kuten tulevaisuuteen katsomiseen.
Junkkari toteaa, että digitalisaatio tuo jatkossakin tullessaan monenlaisia muutoksia. Data auttaa paitsi UPM:ää tekemään tuotannostaan älykkäämpää, myös koko teollisuudenalaa muuttumaan tehokkaammaksi, toimimaan läpinäkyvämmin ja tarjoamaan entistä enemmän lisäarvoa.
”Olemme kaikki muutoksen tilassa”, hän summaa. ”Koska selluteollisuus on perinteinen ala, prosessi eteni aluksi hitaasti, mutta jo nyt olemme ottaneet suuria harppauksia eteenpäin. Jonakin päivänä saatamme vielä olla innovoinnin kärkikastia.”
Teksti: Anne Salomäki
