- K) Kuuden kuukauden jälkeen olemme asiantuntijoiden mukaan siirtymässä pandemian jälkeiseen vaiheeseen. Kuinka kuvailisit tätä ”uutta normaalia”?
Elämme erikoisia aikoja. On turha kuvitella, että siirtymä uuteen normaaliin olisi helppo ja suoraviivainen. Sen sijaan uusi aika alkaa vähitellen ja epätasaisesti riippuen kunkin alueen olosuhteista. Esimerkiksi maailmanlaajuisista toimitusketjuista riippuvaisilla teollisuudenaloilla on nyt harkittava, kannattaako tuotantoa paikallistaa enemmän kuin ennen. Sijoittajan näkökulmasta tietyt teollisuudenalat ja yhtiöt näyttävät mukautuvan tilanteeseen muita paremmin, minkä perusteella sijoittamisen monipuolistaminen voi auttaa hallitsemaan siihen liittyviä riskejä. Lisäksi olemme kaikki varmasti huomanneet, kuinka etätyöskentely on lisääntynyt, ja miten se on vaikuttanut matkustamiseen ja kasvotusten järjestettäviin tapaamisiin. Tähän tilanteeseen ei ole ennakkotapausta, joten sitä täytyy lähestyä vaiheittain, ja uusiin haasteisiin on keksittävä innovatiivisia ratkaisuja.
- K) Miten yhtiöt voivat auttaa yhteiskuntaa maailman siirtyessä uuteen normaaliin?
Uskon, että kaikilla yhtiöillä on nyt tärkeä rooli. Ensinnäkin yhtiöiden on autettava työntekijöitään sopeutumaan muutoksiin samalla, kun ne pitävät huolen heidän terveydestään ja turvallisuudestaan. Toiseksi asiakkaan näkökulmasta katsottuna tuotteiden ja palvelujen turvallisuudesta ja saatavuudesta nousee uusia kysymyksiä. Yhtiöt voivat ottaa tilanteen haltuun vakuuttamalla asiakkaansa toimitusketjujensa toimintavarmuudesta ja siitä, että asiakkaiden tarpeet täytetään tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi UPM on hyödyntänyt hankintakapasiteettiaan tarjotakseen hengityssuojaimia sekä työntekijöilleen että toiminta-alueillaan oleville paikallisyhteisöille. Kriisiaikoina toimimme ikään kuin majakkana ja osoitamme, että olemme kaikki samassa veneessä ja selviämme tilanteesta yhdessä. Vakautta voidaan ylläpitää vain, jos pitkän aikavälin suunnitelmat on laadittu ja jos yhtiöt ovat riittävän joustavia sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin.
- K) Miten uskot pandemian vaikuttavan yhtiöiden toimintatapoihin? Kohtaavatko yhtiöt uhkan vai mahdollisuuden?
Uskon, että kaikki kriisit tarjoavat kipinän innovaatioille sekä uusille toiminta- ja palvelumalleille. Hyvänä esimerkkinä tästä on koronapandemian antama sysäys verkko-ostamiselle Euroopassa. Täällä on tähän asti ollut tyypillistä käydä ostoksilla kivijalkaliikkeissä. Euroopassa verkko-ostaminen ei ole aiemmin saanut tuulta purjeisiinsa samalla tavalla kuin muualla maailmassa. Koronapandemia on kuitenkin muuttanut pelin henkeä. Erään raportin mukaan esimerkiksi Italiassa verkko-ostosten määrä kasvoi jopa yli 80 % vain kuukaudessa. Nyt yhtiöt löytävät täysin uusia tapoja tavoittaa asiakkaansa ja alkavat hyödyntää digitalisaatiota tavoilla, joita ne eivät aiemmin ole huomioineet.
- K) Pandemian seurauksena ihmiset ovat hillinneet harkinnanvaraista kulutustaan. Millaisia kulutustrendejä olet havainnut markkinoilla?
Koronakriisi on johtanut lukuisiin mielenkiintoisiin kulutusmallien ja kulutuskäyttäytymisen muutoksiin. Olen varma, että taloustieteilijät ja yhtiöt analysoivat näitä muutoksia vielä vuosien päästä. Alun shokki johti päivittäistarvikkeiden, kuten vessapaperin, hamstraamiseen. Pian siirryttiin kuitenkin kohti omavaraisuutta, ja ihmiset opettelivat leipomaan leipää ja kasvattamaan vihanneksia.
UPM:n selluliiketoimintaan kriisi on vaikuttanut erityisesti pehmopaperiteollisuuden tuotteiden, kuten talous- ja vessapaperin sekä muiden hygieniatuotteiden, kysynnän kasvun kautta. Lisääntynyt kysyntä vaikuttaa pitkäaikaiselta trendiltä, sillä puhtaanapidon ja hygienian vaatimukset jatkavat kasvuaan ympäri maailman. Ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota käsien pesemiseen ja kuivaamiseen, minkä seurauksena paperipyyhkeiden kulutus kasvaa. Lisäksi ihmiset pyrkivät ehkäisemään sekä nykyisten että tulevien virusperäisten tautien leviämistä myös muilla tavoilla.
Kun rajoituksia aletaan purkaa ympäri maailmaa, kulutus kääntyy nousuun asiakkaiden palatessa kauppoihin. Toisaalta ihmiset suosivat tällä hetkellä paikallista hankintaa ja kulutuspäätökset painottavat kestävyyttä. Ihmisille on ikään kuin tarjoutunut mahdollisuus aloittaa tyhjältä pöydältä ja harkita terveyttään edistäviä vaihtoehtoja. Tämä näkyy kuluttajien tuotteille ja palveluille asettamissa vaatimuksissa.
- K) Onpa mielenkiintoista. Eli sanoisitko, että pandemia ohjaa ihmisiä kestävämpää tulevaisuutta kohti?
Uskon, että olemme kaikki tehneet jo niin paljon töitä kestävämmän elämäntyylin eteen, ettemme voi heittää kaikkea hukkaan ensireaktiona pandemiaan. Siinä mielessä sanoisin, että maailma on käännekohdassa. Kaikki ovat nähneet ja lukeneet raportteja siitä, kuinka ilma ja meret ovat puhdistuneet ihmisen toiminnan hidastuttua vain muutamaksi kuukaudeksi. Vaikka tämä onkin äärimmäinen esimerkki, emmekä voi pysyä kodeissamme loputtomiin, raportit valavat toivoa siitä, että kestävämmillä valinnoilla voimme edistää puhtaampaa tulevaisuutta. On valittava, pyrimmekö toimimaan planeettamme parhaaksi vai palaammeko vanhoihin tapoihimme.
- K) Miten UPM pyrkii toimimaan kestävän kehityksen tiennäyttäjänä muille yhtiöille uudessa normaalissa?
Pandemiasta selvitään, mutta meitä kuormittaneet ydinongelmat, kuten ilmastonmuutos, saasteet ja luonnonvarojen liikakäyttö, eivät häviä. Kestävän kehityksen keskeinen asema säilyy, eivätkä valtiot ja yhtiöt voi olla sitä huomioimatta. UPM toimii alalla, joka hyödyntää uusiutuvia ja kierrätettäviä luonnonvaroja, ja jolla on jo pitkään pyritty kestävyyteen ja fossiilivapaaseen tulevaisuuteen. UPM on aina pitänyt kestävyyttä liiketoimintansa keskiössä, mikä auttaa meitä näyttämään tietä matkalla kohti kestävää tulevaisuutta.
