Artikkeli | 10/02/2023 10:12:11 | 3 min Lukuaika

Yhtä hyvä paitsi parempi – puupohjainen voidepurkki läpäisi tiukan seulan

Miia Savaspuro

Teksti

Kosmetiikkateollisuudella on ollut kova työ etsiä vaihtoehtoja fossiilisesta öljystä valmistetuille pakkauksille. Lumene on onnistunut löytämään ratkaisun.

Mitä puusta nyt on tehty?

Suomalainen kosmetiikkayhtiö Lumene toi tänä syksynä markkinoille kosteusvoiteen, joka on pakattu biopohjaiseen* purkkiin. Purkin valmistuksessa on käytetty UPM:n selluntuotannon tähteenä syntyvää raakamäntyöljyä. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen kaupan hyllyillä oleva kosmetiikkapurkki, joka on uusiutuvaa raaka-ainetta sekä purkin että etiketin osalta. 

Ensimmäisessä vaiheessa uudenlaisiin purkkeihin pakataan Lumenen Nordic-C [Valo] -sarjan kosteusvoiteet. Tulevaisuudessa kaikki Lumenen 50 millilitran kosteusvoiteet pakataan uuteen biopohjaiseen purkkiin. Nämä ovat myös yrityksen myydyimpiä tuotteita.  

Mihin uudenlaista purkkia tarvitaan?

Fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen on maailmanlaajuinen haaste. Esimerkiksi globaali kosmetiikkateollisuus tuottaa vuosittain yli 120 miljardia pakkausta. Moni meistä etsii tuotteita ja teollisuus raaka-aineita, joiden valmistaminen kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. 

Lumene on etsinyt vastuullisempaa pakkausmateriaalia pitkään. Yrityksen tavoite on, että vuonna 2025 – siis jo runsaan vuoden päästä – 80 prosenttia sen tuotepakkauksista on valmistettu kierrätetyistä tai biopohjaisista muoveista. Lumene myy vuosittain noin 1,5 miljoonaa kosteusvoidetta.

Tulevaisuudessa kaikki Lumenen suosituimmat kosteusvoiteet pakataan biopohjaiseen purkkiin.

Miksi fossiilista muovia korvataan kosmetiikassa yhä enemmän?

Sopivien materiaalien löytäminen vaatii paljon työtä. Kosmetiikkapakkausten täytyy esimerkiksi olla ehdottoman puhtaita, ja tuotteen pitää säilyä hyvänä pitkään. 

Lumenen laatu- ja vastuullisuuskriteerit täyttävien vaihtoehtojen etsiminen on ollut työlästä. Yhtiössä iloitaankin siitä, että sopiva kumppani löytyi lopulta läheltä.

Kosteusvoidepurkeissa käytetään puupohjaista muovin raaka-ainetta, joka valmistetaan mäntyöljystä Lappeenrannassa. Mäntyöljy syntyy UPM:n sellunkeiton tähteenä. Pakkaukset ovat laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan täysin vastaavia kuin tavanomainen muovi, ja fossiilisten raaka-aineiden käyttö vähenee huomattavasti. 

Uusi pakkaus on 97-prosenttisesti biopohjainen*. Ainoastaan kannen tiivisteessä on yhä fossiilipohjaista muovia. Tiivisteeseen ei ole toistaiseksi löytynyt sopivaa uusiutuvaa vaihtoehtoa.

 
Yhtä hyvä paitsi parempi – puupohjainen voidepurkki läpäisi tiukan seulan
 
Ainoa ero tavanomaiseen muoviin on, että biopohjaisen pakkauksen käyttö vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä huomattavasti.

Missä ja miten se tehdään?

Raakamäntyöljy on puun luonnollinen uuteaine, jota syntyy sellun tuotantoprosessin tähteenä. Mäntyöljystä tehdään UPM:n biojalostamolla Lappeenrannassa kehittyneitä biopolttoaineita ja biomateriaaleja, kuten puupohjaista dieseliä ja naftaa.

Merkittävä osa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta – kuten jalostamon naapurissa sijaitsevalta Kaukaan tehtaalta. Mäntyöljyn käyttö biopolttoaineiden ja biopohjaisten raaka-aineiden valmistuksessa ei lisää puun kulutusta.

Voidepakkauksen valmistusprosessissa kemianteollisuusyhtiö Sabic valmistaa puupohjaisesta naftasta kierrätettävää polypropeenia. Jotta materiaalin kulkua voi seurata tuotantoprosessissa, he soveltavat niin sanottua massatasemenetelmää*. Polypropeenista valmistetaan pakkauksia Lumenelle. Tarroja ja etikettejä tuottava UPM Raflatac valmistaa naftasta myös etikettejä pakkausmerkintöjä varten.

 

*Massataseajattelu on tunnettu lähestymistapa, jonka tarkoituksena on seurata materiaalien kulkua monimutkaisessa arvoketjussa. Massataseajattelu säätelee sitä, miten biopohjainen ja/tai kierrätetty sisältö jaetaan eri tuotteisiin, jotta sisältöä voidaan markkinoida "biopohjaisena" tai "kierrätettynä".

Lähde: Ellen MacArthur -säätiö

 

Kirjoittaja

Miia Savaspuro

Miia Savaspuro

Teksti | Miia Savaspuro on pitkään toimittajana työskennellyt viestintäasiantuntija ja tietokirjailija.